Numerolla 760 ehdolla HOK-Elannon vaaleissa

HOK-Elannon edustajiston vaalit pidetään 18.-29.4. Äänioikeutettuja ovat osuuskaupan jäsenet (sen vihreän etukortin haltijat), jotka voivat äänestää joko postitse tai netissä. Äänestyslipuke ja -ohjeet on postitettu äänestäjille. Helpointa lienee äänestää netissä pankkitunnuksilla.

Tässä linkki: https://www.s-kanava.fi/web/hok-elanto/osuuskauppavaalit

Olen ehdolla numerolla 760. Vaaliteemani voi tiivistää seuraavasti: olen ennen muuta pienituloisten ja ympäristön puolella.

Ympäristön puolesta voi HOK-Elanto vaikuttaa lukuisin tavoin. Ensinnäkin suurten automarkettien sijaan täytyy laajentaa lähikauppojen verkostoa. Toiseksi voi kulutusvalintoja ohjata kohti kasvispainotteista ruokavaliota hinnoittelun avulla. Kasvisten hintaa voi laskea rutkasti saman tien, mutta lihan hinnannosto kannattaa tehdä asteittain. Kulutusvalintoja voi ohjata ekologisemmiksi myös mainonnan avulla. Tuotteiden kuljetusmatkoihin täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota ja tukea lähialueiden tuotteita sekä luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita. Geenimuunneltuja tuotteita ei pidä ottaa myyntiin eikä ydinvoimaloita pidä tukea. Joukkoliikenteen käytöstä pitäisi saada bonusta. Lisäksi HOK-Elannon tulisi vähentää pakkausmateriaalien käyttöä. Tämä saavutettaisiin ennen muuta kuljetusmatkoja lyhentämällä eli suosimalla paikallista tuotantoa. Muutamassa toimipisteessä voisi aloittaa siirtymisen kohti pakkauksettomuutta. Todennäköisiä hyviä tuloksia voi sitten myöhemmin soveltaa laajemminkin.

Pienituloisia HOK-Elanto voi tukea lähinnä laskemalla peruselintarvikkeiden hintaa. Myös lastenvaatteiden hintaa pitää laskea. Vastaavasti tuloeroja voi tasoittaa nostamalla joidenkin ylellisyystarvikkeiden hintoja. Joukkoliikenteen ja lähipalvelujen tukeminen vaikuttaa pienituloisten talouteen positiivisesti. Bonusjärjestelmä on nykyisellään lähinnä huijaus, jonka avulla houkutellaan keskittämään ostokset HOK-Elantoon. Yrityksen houkuttelevuutta tulee lisätä ennen kaikkea hintatasoa laskemalla ja panostamalla lähi- ja luomutuotantoon. Tällöin bonusjärjestelmän voi muuttaa tasaprosenttiseksi taikka siirtää bonukset suoraan hintoihin. Liikunnan ja kulttuurin saralla tarjottavat jäsenedut ovat pienituloisille erityisen tärkeitä ja niitä tulee monipuolistaa. Myös HOK-Elannon työntekijät ovat pienituloisia. Osuuskauppa voisikin rakennuttaa asuntoja, joita se tarjoaisi työntekijöilleen vuokralle markkinatasoa alempaan hintaan.

HOK-Elannon on mahdollista olla myös ulkopoliittinen toimija. Esimerkiksi miehitettyjen palestiinalaisalueiden tuotteita ja Länsi-Saharan aluevesiltä ryövättyjä kaloja ei pidä ottaa myyntiin.

On hyvä huomata, että osuuskuntamuotoisena HOK-Elannon ei tarvitse toimia minkä tahansa yrityksen tavoin, vaan se voi pitkälti määritellä oman hintatasonsa ja toimintamallinsa. Esimerkiksi jäsendemokratiaa pitäisi laajentaa. Lisäksi voidaan kokeilla työn jakamista useammalle kuuden tunnin työpäivän avulla, ansiotasoa alentamatta tietysti. Muutenkin työntekijöiden palkkoja pitää nostaa ja päätäntävaltaa lisätä. HOK-Elannon toiminnan tarkoituksena ei pidä olla voittojen maksimointi vaan paremman yhteiskunnan rakentaminen. Esimerkiksi bensa-asemien yksipuolistaminen ja Tallinnan kolonisoiminen Prismojen avulla on hyvää bisnestä, mutta kulttuurisen monimuotoisuuden kannalta tuhoisaa.

Kategoria(t): sosiaalipolitiikka, Ympäristö | Kommentoi

Vaalianalyysi: nyt tarvitaan radikaalia humanismia ja taistelevaa solidaarisuustaloutta

Eduskuntavaalien tulos oli muutamaa valonpilkahdusta lukuunottamatta hyvin synkkä. Kärkeen nousi kaksi konservatiivista oikeistopuoluetta, joiden seuraksi hallitukseen otetaan joko semi-liberaali oikeistopuolue tai konservatiivinen semi-oikeistopuolue. Vasemmistoliitto menetti kaksi paikkaa ja SKP rypee edelleen pohjamudissa.

Iltapäivälehtien vuoden mittainen Nato-kampanja tuotti tulosta mm. Stubbin ja Haglundin henkilökohtaisten pottien muodossa. Myös Soini on jo pitkään ollut Nato-miehiä, joten lähentyminen sotaa jatkuvasti käyvän hyökkäysliiton kanssa jatkunee.

Kulttuuri, koulutus ja sivistys joutunevat tulilinjalle. Maahanmuuttajille ja työttömille koittavat kovat ajat. Huolestuttavinta on kuitenkin kansan antama mandaatti leikkauspolitiikalle. Maailman ekonomistit ovat kutakuinkin yksimieliset siitä, että tässä tilanteessa leikkaaminen johtaa huonoihin tuloksiin. Elvyttäminen olisi ainoa järkevä vaihtoehto. Uusi hallitus tulee kuitenkin toteuttamaan mittavia leikkauksia julkisella sektorilla. Ne kohdistuvat tietysti jo ennestään heikko-osaisimpiin, joilla ei ole mahdollisuuksia korvata julkisia palveluja yksityisillä.

Kumpi tahansa hallituspohja onkin, ympäristöpolitiikka tullaan tuhoamaan täysin. Vihreiden viiden paikan lisäys kuvastaa vaalipiirimuutosten lisäksi kasvanutta halua puuttua ympäristöongelmiin, mutta perussuomalaisten vahva tulos heikentää vaikutusmahdollisuuksia roimasti.

Vaalien suurimmat häviäjät ovat humanismi, kulttuuri, ympäristö ja heikko-osaiset. Mikä neuvoksi? Täytyykö tässä odotella neljä vuotta ja toivoa ensi kerralla parempaa tulosta?

Ei. Ainoa positiivinen asia vaalituloksessa on kuntien aseman mahdollinen voimistuminen. Tähän rakoon meidän täytyy iskeä kiilamme. Eduskunta säätää lakeja, mutta käytännössä tärkeintä on pienyhteisöissä tapahtuva työ. Valtion ja kuvitteellisen kansan tasolla liikkuva päätöksenteko on hyvin etäällä monen jokapäiväisestä elämästä. Elämää tietysti helpottaisi jos lait olisivat puolellamme, mutta huomattavan paljon voimme tehdä muutenkin.

Kuten olen yrittänyt viestiä, kaikkiin suurimpiin kriiseihin löytyy ratkaisu paikallistalouksien ja pienyhteisöjen vahvistamisesta. Ympäristökriisi hoituu pitkälti paikallistason investoinneilla uusiutuvaan energiaan, tuotteiden lyhyillä kuljetusmatkoilla ja lähialueiden suojelemisella. Demokratian kriisiin vastaus löytyy vaikuttavasta lähidemokratiasta ja sosiaaliseen kriisiin vahvoista verkostoista.

Talouskriisi on fiktiivitalouden aikaansaannos eikä kosketa reaalitaloutta ellei sen anneta niin tehdä. Esimerkiksi Islannin nopean toipumisen syy piilee juuri siteen katkaisemisessa. Suomessa pankkiirien laskut maksatetaan tulevaisuudessakin reaalitaloudella, joten meidän täytyy kehittää paikallista solidaarisuustaloutta. Tähän lukeutuvat esimerkiksi aikapankit, lastenhoitoavut, ruokapiirit ja kansankeittiöt; kaikenlaiset vaihtoehtoistalouden muodot. Kreikassa on EU:n saneleman kurjistamispolitiikan aikana saatu pidettyä asukkaat hengissä juuri tämän kaltaisilla toimilla.

Solidaarisuustaloutta on harjoitettu aina ja viime vuosina sen määrä on kasvanut Helsingissäkin. Sillä on kuitenkin taipumuksena pysytellä marginaalissa, yhteiskunnan ulkolaidalla. Eskapismin sijaan tarvitsemme taistelevaa solidaarisuustaloutta. Taistelevaa siksi, että joudumme tulevaisuudessakin esimerkiksi maksamaan veroja, joten meidän täytyy vaatia että valtion ja kuntien tulot käytetään hyvinvoinnin edistämiseen sen tuhoamisen sijasta. Me hoidamme päättäjien työt ja tulemme muistuttamaan heitä asiasta. Me näytämme, ettemme hyväksy kurjistamispolitiikkaa ja sivistyksen rapauttamista. Radikaali humanismi lienee sopivan ristiriitainen nimi tälle toiminnalle.

Äänestäjät ovat tietämättömyyttään valinneet Kreikan tien. Meidän täytyy näyttää uudelle hallitukselle, että tuon tien valitseminen johtaa myös samanlaiseen lopputulokseen: yhteisöllisyyden kasvuun ja punavihreän liikkeen nousuun. Suunnittelu on jo käynnissä ja pian alkaa tapahtua. Solidaarisuustalous on esillä muun muassa Suomen sosiaalifoorumissa jo ensi viikonloppuna. Kiitos kaikille minua ja muita puna-viher-pinkki-mustia voimia äänestäneille.

http://www.commons.fi/

http://www.sosiaalifoorumi.fi/

Kategoria(t): Kotimaa | Avainsanat: , , , , | Kommentoi