Tarina väreistä

Vihreä, Punainen, Pinkki ja Musta olivat jo pitkään suhtautuneet toisiinsa vähintäänkin epäluuloisesti. Vanhat kaunat painoivat niin, että värien oli vaikea tehdä yhteistyötä edes tarpeen selkeästi niin vaatiessa. Useimmat niistä leikkivät paljon mieluummin Sinisen kuin toistensa kanssa. Sininen oli pihan kuningas, sillä se osasi kuiskia muiden värien korviin niitä houkuttavia lupauksia. ”Saat paljon karkkia”, Sininen supatti Punaiselle. Pinkkiä se maanitteli: ”vain minun kauttani voit muotoutua vapaaksi yksilöksi”. Vihreää sen ei suoraan sanoen tarvinnut kovin paljon houkutella, kunhan vain väitti että sen toimintatapa oli ainoa mahdollinen. Ainoastaan Mustan Sininen jätti rauhaan, sillä Musta ei leikkinyt kenenkään kanssa. Se vain kävi välillä potkaisemassa muita nilkkaan ja juoksi taas mököttämään pihan perälle. Kaikki muut värit leikkivät Sinisen määräämiä leikkejä.

Kun tätä oli jatkunut kymmeniä vuosia –tai satoja, ajantaju oli kadonnut kaikilta– lennähti pihalle repaleinen sanomalehdenpala. Sininen sai tietysti lukea sen ensimmäisenä. Se kalpeni äkisti ja yritti piilottaa repaleen taskuunsa. ”Ei siinä lue mitään”, väitti Sininen. Ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin muut värit kuitenkin intoutuivat toimimaan yhdessä. Ne saivat kammettua palasen itselleen ja ryhtyivät lukemaan. Teksti oli täynnä hankalia sanoja, mutta otsikon kaikki ymmärsivät. ”Sinisen komentoon ei ole pakko alistua”, siinä luki.

Punainen ryhtyi pohtimaan. Se huomasi, ettei sillä edelleenkään ollut juurikaan karkkia. Itse asiassa Sininen oli kaiken aikaa käyttänyt tyhjien lupaustensa pohjana Punaisen omia karkkeja, jotka Sininen siltä oli viekkaudella varastanut. Sitten havahtui Pinkki. Ei se ollutkaan lainkaan vapaa. Sininen määräsi sen kaikista tekemisistä ja jopa ulkonäöstä. Lopulta myös Vihreä käänsi katseensa Sinisen kauniisti kimaltelevista hampaista. Mitä se näkikään! Piha oli tuhon partaalla, sillä Sininen oli suorittanut kaikki tarpeensa keskelle pihamaata. Vihreä huomasi yhtäkkiä seisovansa nilkkojaan myöten Sinisen ammoniakinkatkuisissa jätöksissä.

Tuona kohtalokkaana päivänä Punainen, Pinkki ja Vihreä lakkasivat leikkimästä Sinisen kanssa. Ne alkoivat sen sijaan jutella keskenään ja huomasivat ensi kertaa, kuinka paljon yhteistä niillä olikaan. Ne tarvitsivat jokainen toistaan. Vihreä piti huolta pihan elinvoimaisuudesta. Punainen katsoi, että jokainen osallistui yhteisiin leikkeihin ja sai tarpeeksi karkkia syödäkseen. Pinkin tehtävänä oli valvoa, että kaikkia kohdeltiin hyvin ja tasavertaisesti. Musta yritti jäädä omaan nurkkaukseensa, mutta muut värit onnistuivat lopulta maanittelemaan sen mukaan leikkiin. Ne kertoivat Mustalle, että ne eivät pärjäisi pitkään ilman sitä. Musta ei nimittäin ollut koskaan tyytyväinen, ja jääräpäisyydessään se ymmärsi muita selkeämmin muutoksen prosessiluonteen. Piha ei tulisi koskaan täysin valmiiksi.

Mutta Sinistä ei tarvinnut kukaan. Kaikki huomasivat, että niillä oli paljon mukavampaa ilman valehtelevaa, itsekästä ja kaikkialle ruikkivaa Sinistä. Ja tuona ymmärtämisen hetkenä –huiskis vain– Sininen katosi. Eivät muut värit sille mitään pahaa tehneet, se yksinkertaisesti lakkasi olemasta. Sinisen kadottua Vihreä, Punainen, Pinkki ja Musta elivät onnellisina elämänsä loppuun asti, kunhan vain muistivat että niistä ihan jokaista tarvittiin.

Kategoria(t): Muut | Kommentoi

Numerolla 760 ehdolla HOK-Elannon vaaleissa

HOK-Elannon edustajiston vaalit pidetään 18.-29.4. Äänioikeutettuja ovat osuuskaupan jäsenet (sen vihreän etukortin haltijat), jotka voivat äänestää joko postitse tai netissä. Äänestyslipuke ja -ohjeet on postitettu äänestäjille. Helpointa lienee äänestää netissä pankkitunnuksilla.

Tässä linkki: https://www.s-kanava.fi/web/hok-elanto/osuuskauppavaalit

Olen ehdolla numerolla 760. Vaaliteemani voi tiivistää seuraavasti: olen ennen muuta pienituloisten ja ympäristön puolella.

Ympäristön puolesta voi HOK-Elanto vaikuttaa lukuisin tavoin. Ensinnäkin suurten automarkettien sijaan täytyy laajentaa lähikauppojen verkostoa. Toiseksi voi kulutusvalintoja ohjata kohti kasvispainotteista ruokavaliota hinnoittelun avulla. Kasvisten hintaa voi laskea rutkasti saman tien, mutta lihan hinnannosto kannattaa tehdä asteittain. Kulutusvalintoja voi ohjata ekologisemmiksi myös mainonnan avulla. Tuotteiden kuljetusmatkoihin täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota ja tukea lähialueiden tuotteita sekä luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita. Geenimuunneltuja tuotteita ei pidä ottaa myyntiin eikä ydinvoimaloita pidä tukea. Joukkoliikenteen käytöstä pitäisi saada bonusta. Lisäksi HOK-Elannon tulisi vähentää pakkausmateriaalien käyttöä. Tämä saavutettaisiin ennen muuta kuljetusmatkoja lyhentämällä eli suosimalla paikallista tuotantoa. Muutamassa toimipisteessä voisi aloittaa siirtymisen kohti pakkauksettomuutta. Todennäköisiä hyviä tuloksia voi sitten myöhemmin soveltaa laajemminkin.

Pienituloisia HOK-Elanto voi tukea lähinnä laskemalla peruselintarvikkeiden hintaa. Myös lastenvaatteiden hintaa pitää laskea. Vastaavasti tuloeroja voi tasoittaa nostamalla joidenkin ylellisyystarvikkeiden hintoja. Joukkoliikenteen ja lähipalvelujen tukeminen vaikuttaa pienituloisten talouteen positiivisesti. Bonusjärjestelmä on nykyisellään lähinnä huijaus, jonka avulla houkutellaan keskittämään ostokset HOK-Elantoon. Yrityksen houkuttelevuutta tulee lisätä ennen kaikkea hintatasoa laskemalla ja panostamalla lähi- ja luomutuotantoon. Tällöin bonusjärjestelmän voi muuttaa tasaprosenttiseksi taikka siirtää bonukset suoraan hintoihin. Liikunnan ja kulttuurin saralla tarjottavat jäsenedut ovat pienituloisille erityisen tärkeitä ja niitä tulee monipuolistaa. Myös HOK-Elannon työntekijät ovat pienituloisia. Osuuskauppa voisikin rakennuttaa asuntoja, joita se tarjoaisi työntekijöilleen vuokralle markkinatasoa alempaan hintaan.

HOK-Elannon on mahdollista olla myös ulkopoliittinen toimija. Esimerkiksi miehitettyjen palestiinalaisalueiden tuotteita ja Länsi-Saharan aluevesiltä ryövättyjä kaloja ei pidä ottaa myyntiin.

On hyvä huomata, että osuuskuntamuotoisena HOK-Elannon ei tarvitse toimia minkä tahansa yrityksen tavoin, vaan se voi pitkälti määritellä oman hintatasonsa ja toimintamallinsa. Esimerkiksi jäsendemokratiaa pitäisi laajentaa. Lisäksi voidaan kokeilla työn jakamista useammalle kuuden tunnin työpäivän avulla, ansiotasoa alentamatta tietysti. Muutenkin työntekijöiden palkkoja pitää nostaa ja päätäntävaltaa lisätä. HOK-Elannon toiminnan tarkoituksena ei pidä olla voittojen maksimointi vaan paremman yhteiskunnan rakentaminen. Esimerkiksi bensa-asemien yksipuolistaminen ja Tallinnan kolonisoiminen Prismojen avulla on hyvää bisnestä, mutta kulttuurisen monimuotoisuuden kannalta tuhoisaa.

Kategoria(t): sosiaalipolitiikka, Ympäristö | Kommentoi