Kirjoituksia

YK:n jäsenvaltiot entistä huolestuneempia Suomen ihmisoikeustilanteesta

YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu (UPR) käydään Genevessä jokaisen jäsenmaan kohdalla neljän ja puolen vuoden välein. Vertaisarviointiprosessissa muut jäsenmaat tutustuvat käsittelyssä olevan valtion ihmisoikeustilanteeseen ja voivat halutessaan antaa kehitysehdotuksia. Suomi sai vasta pidetyssä kokouksessa 246 suositusta. Edellisellä kerralla, vuonna 2017, suosituksia annettiin 156. Muiden YK:n jäsenmaiden huoli Suomen ihmisoikeustilanteesta on siis vain kasvanut Marinin hallituksen kaudella. 

Arvioissa kiinnitettiin huomiota ennen kaikkea vanhoihin epäkohtiin, joiden korjaaminen on ollut tälläkin hallituskaudella toivottoman hidasta. Naisiin kohdistuvassa väkivallassa ja rasismissa Suomi on edelleen Euroopan terävintä kärkeä. Moitteita Suomi sai yhä myös liian matalasta sosiaaliturvasta sekä siviilipalveluksen rangaistuksenomaisesta kestosta. Lisäksi huolta kannettiin mm. saamelaisten ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista.

Kaikki nämä ihmisoikeusongelmat ovat olleet Marinin hallituksen tiedossa sen aloittamisesta lähtien; prioriteetit vain ovat toisaalla. Jos ihmisoikeudet joutuvat aina väistymään militarismin tai talouskasvun tieltä, vähitellen ne hiipuvat pois. Siksi eduskuntaan tarvitaan puolue, jolle ihmisoikeudet eivät ole kauppatavaraa vaan politiikan tekemisen lähtökohta.

Advertisement

Sähkötuet eivät auta köyhimpiä tai ympäristöä

Yle uutisoi, että hallitus on saanut linjauksensa sähkötukimalleista valmiiksi. Tarkoituksena on auttaa kotitalouksia sähkön hinnan noustessa. ”Vasemmistohallituksen” ollessa kyseessä voisi olettaa, että avun prioriteetit olisivat pienituloisten tukeminen ja energiansäästö.

Osa tuesta hoidetaan kotitalousvähennyksen muodossa. Vähennyksen saa, jos sähkölasku ensi vuoden tammi-huhtikuussa ylittää 2000 euroa. Ylimenevästä osasta voi vähentää verotuksessa 60%, mutta korkeintaan 2400 €.

Kotitalouksia, jotka eivät pysty pienten tulojen vuoksi hyödyntämään kotitalousvähennystä, varten hallitus esittää Kelan maksamaa sähkötukea. Tukea maksetaan 60% tietyn omavastuun ylityttyä.

Mutta minkä suuruinen tämän ”pienituloisille” suunnatun tuen omavastuu on?

400 euroa kuukaudessa. Eikä sähkönsiirtoa lasketa mukaan.

Tämä on jälleen osoitus siitä, että hallituksella ei ole minkäänlaista käsitystä köyhimmän väestönosan ahdingosta. Kelan maksaman sähkötuen olisi helposti voinut kohdentaa esimerkiksi toimeentulo- tai asumistuen piirissä oleville, jolloin se olisi parantanut köyhimpien tilannetta. Energiansäästöön olisi kannustanut omavastuun sijaan perinteinen kattomalli. Asukaskohtainen tarkastelutapa olisi puolestaan ulottanut tuen myös yksinasuviin.

Sähkötukimalleihin on varattu 600 miljoonaa euroa. Yksinasuva pienituloinen saa tästä tuskin ropoakaan.