EU:n perusoikeusvirasto julkaisi viime vuoden lopulla raportin, jossa selvitettiin afrikkalaistaustaisten ihmisten kokemaa syrjintää kolmessatoista eurooppalaisessa valtiossa. Rasistista häirintää oli Suomessa viiden vuoden aikana kokenut 63 prosenttia vastaajista, selvästi enemmän kuin missään muussa tutkitussa valtiossa. Etninen syrjintä oli Suomessa toiseksi yleisintä.
Jotain positiivista raportista oli löydettävissä: ihonväri ei Suomessa juurikaan vaikuta asunnon saamiseen. Myös työllistyminen oli afrikkalaistaustaisilla pintapuolisesti melko hyvällä tolalla.
Maahanmuuttajan on kuitenkin vaikea löytää koulutustaan vastaavaa työtä. Helsingin Sanomat kirjoitti helmikuussa Quivine Ndomon väitöskirjatutkimuksesta, jonka mukaan työmarkkinat syrjivät maahanmuuttajia. Kun henkilöä ei haluta palkata, käytetään tekosyynä usein suomen kielen taitoa. Vaikka opinnot olisi suoritettu suomeksi, kielitaitoa väitetään riittämättömäksi. Koska oleskeluluvan saaminen edellyttää toimeentuloa, on maahanmuuttajan otettava vastaan mitä tahansa työtä. Näin on synnytetty Suomeen uusi työssäkäyvien alaluokka, joka koostuu korkeastikoulutetuista siivoojista, ruokaläheteistä ja lehdenjakajista.
Feministinen puolue on esittänyt ratkaisuksi anonyymin työnhaun laajentamista. Lisäksi työntekijän kielitaitovaatimusten on oltava läpinäkyviä ja perusteltuja.
Lauri Alhojärvi 