Uudet kansalliset ravitsemussuositukset on julkaistu. Terveys- ja ympäristövaikutuksiin perustuvat suositukset kehottavat suosimaan kasvispainotteista ruokavaliota. Vähemmän lihaa ja maitotuotteita, enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Näiden päiväsuositus nousee puolesta kilosta 500–800 grammaan. Myös täysjyväviljan ja palkokasvien osuutta neuvotaan kasvattamaan. Suolaa suomalaiset syövät edelleen liikaa.
Ravitsemustieteilijöiden sanomassa ei sinänsä ole mitään uutta. Valitettavasti heidän peräänkuuluttamaansa proteiinimurros on vaikea toteuttaa. Moni konservatiivi suhtautuu lihansyöntiin viimeisenä linnakkeena, johon piiloutua muuttuvalta maailmalta. Maidon asema puolestaan on vuosikymmenien mittaisen propagandan ansiosta koskematon.
Suositusten toteutumista tuleekin avittaa poliittisilla päätöksillä. Alkoholi-, tupakka- ja makeisveron avulla on ohjattu kuluttajia terveellisempien vaihtoehtojen pariin. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että tuon vaihtoehdon täytyy todella olla olemassa ja varteenotettava. Pelkkä tasaveron nostaminen vain köyhdyttää köyhimpiä ilman ohjaavaa vaikutusta.
Lihatuotteille määrättävä haittavero olisi terveyden, ilmaston ja eläinten kannalta perusteltu ratkaisu. Mainontaakin säännellään Suomessa jo monin tavoin, ja lihan lisääminen mainoskieltolistalle olisi vaikuttava teko. Mutta samaan aikaan tarvitaan moninaisia tukia ja kannustimia korvaavien tuotteiden kehittämiseen, valmistamiseen, sijoitteluun ja markkinointiin.
Esimerkiksi kasvisten ja kasvipohjaisten elintarvikkeiden arvonlisäveron poistaminen lisäisi niiden suosiota. Menetetyt verotulot saataisiin takaisin lihatuotteiden alvin korotuksen ja kohentuvan kansanterveyden myötä.
Lihaa korvaavien tuotteiden kehittämistä tuetaan usean innovaatiorahaston avulla. Muun muassa Sitran ja Business Finlandin korvamerkittyjen rahastojen kasvattaminen edistäisi kotimaista yrittäjyyttä ja työllisyyttä.
Lauri Alhojärvi 