Oikeudenmukainen siirtymä vai vihreää kolonialismia? Ilmastokriisin ja energiasiirtymän vaikutukset Saamenmaalla
Amnestyn ja Saamelaisneuvoston tuoretta raporttia esiteltiin tänään webinaarissa. Raportin lähtökohtana on ennakkosuostumus (FPIC), joka on keskeinen osa alkuperäiskansaoikeuksia. Alkuperäiskansojen elämään, kulttuuriin ja elinkeinoihin merkittävästi vaikuttavien hankkeiden yhteydessä on saatava alkuperäiskansoilta etukäteinen, vapaa ja tietoon perustuva suostumus. Raportti tarkastelee tämän suostumusperiaatteen toteutumista Suomen, Ruotsin ja Norjan lainsäädännössä tapaustutkimusten avulla.
Johtopäätökset ovat selkeät: yhdenkään valtion lainsäädäntö ei takaa saamelaisille riittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa perinteisten maidensa käyttöä koskeviin päätöksiin. Ennakkosuostumuksen vaatimus perustuu YK:n ja sen järjestöjen julkaisuihin, kuten alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaan julistukseen. Suomen, Ruotsin ja Norjan oikeusjärjestelmät eivät kuitenkaan velvoita siihen. Riittämätön lainsäädäntö onkin johtanut pitkiin ja raskaisiin kiistoihin, jotka ovat haitanneet saamelaisten elinkeinojen kehittämistä. Raportissa siteeratun aktivistin mukaan pelkkä kaivosvaraus estää oman toiminnan suunnittelun ja kehittämisen, koska alueen tulevaisuus on epävarma.
Raportti antaa Suomelle, Ruotsille ja Norjalle yhteisiä suosituksia: fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon mahdollisimman nopeasti, saamelaisten oikeuksiin liittyvää lainsäädäntöä on uudistettava ja ennakkosuostumuksen periaatetta on noudatettava kaikissa kaivoksiin tai energiahankkeisiin liittyvissä hankkeissa. Lisäksi on vahvistettava kuulemis- ja osallistumisprosesseja ja viranomaisten ymmärrystä alkuperäiskansojen oikeuksista.
Suomelle annetaan vielä erikseen kolme suositusta: on uudistettava saamelaiskäräjälaki ja tarkennettava sen FPIC-periaatetta, tarkasteltava kaivoslainsäädäntöä ja erityisesti kaivoslain yhteistyömenettelyä sekä ratifioitava ILO:n alkuperäiskansoja koskeva sopimus.
Lauri Alhojärvi 