Kirjoituksia

Opiskelijat ympäri maan osoittavat mieltään. He vastustavat hallituksen aikeita luopua opintorahan indeksikorotuksista, leikata asumistuesta ja vaikeuttaa ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaa.

Feministinen puolue seisoo vankasti opiskelijoiden vaatimusten takana. 

Hallitus haluaisi opiskelijoiden rahoittavan elämänsä lainalla. Opintolainaan liittyy kuitenkin lukuisia ongelmia. Jokaista opiskelijaa kohti velkaa on jo lähes 11 000 euroa. Toisin kuin edellinen sukupolvi, nykyiset yliopisto-opiskelijat eivät enää valmistuessaan saa varmaa työpaikkaa, jossa voisi halutessaan viettää koko työuransa. Opiskelijat valmistuvat pätkätöihin ja epävarmuuteen. Korkojen nousu on vaikeuttanut opintolainan maksamista entisestään. Lisäksi joku vääräleuka saattaisi kysyä, eikö Orpon hallituksen tavoitteena ollut lopettaa velaksi eläminen.

Yksi feministisen puolueen päätavoitteista on ajaa paradigman muutosta politiikassa. Opiskelijoiden tilanteessa poliitikkojen pinttyneet ajatusmallit näkyvät erityisen hyvin. Hallituksen ja opposition välillä käydään kiistaa indeksikorotuksista, mutta harva on valmis nostamaan opintorahan tasoa merkittävästi. 

Me haluamme muuttaa kysymyksenasettelun. Indeksien pohtimisen sijaan kysymme, olemmeko yhteiskuntana sitä mieltä, että opiskelu on tärkeää. Jos vastaus on kyllä, on seuraavaksi kysyttävä, miten opinnoista saa parhaan hyödyn irti. Vastaus on yksinkertainen: ohjauksen ja mielenterveyspalvelujen ohella opiskelijat tarvitsevat riittävän toimentulon. Elämiseen riittävä perustulo ratkaisisi ongelman. Sen puuttuessa on opintoraha korotettava elämiseen riittävälle tasolle.

Vallitsevaan paradigmaan kuuluu muutosten vastustaminen liian kalliina. Me kysymme jälleen: jos opiskelu on tärkeää, eikö sitä kuulu tukea? Löytyisikö jotain vähemmän tärkeää, josta leikkamalla voisi korottaa opintorahaa? Onko esimerkiksi turkistarhaus opiskelua tärkeämpää? Tulisivatko rikkaimmat vielä toimeen, jos heidän veroprosenttiaan nostettaisiin? Ovatko aseet tärkeämpiä kuin koulutus?

Lukutaito on ihmisoikeus, mutta se puuttuu viidennekseltä maailman aikuisväestöstä. Erityisen haavoittuvassa asemassa lukutaidottomuuden vuoksi ovat köyhempien maiden tytöt. He joutuvat naimisiin nuorempina kuin koulua käyvät sisarensa eivätkä kykene yhtä hyvin huolehtimaan omasta ja perheensä toimeentulosta. 

Lukutaito edesauttaa työllistymistä, yhteiskunnallista osallistumista ja sosiaalisten suhteiden muodostamista. Siksi lukutaidon edistäminen on eräs tärkeimmistä kehitysyhteistyön muodoista. Feministinen puolue pitääkin Orpon hallituksen kaavailemaa massiivista leikkausta kehitysyhteistyön määrärahoihin virheenä, joka haittaa työtä demokratian ja tasa-arvon edistämiseksi sekä köyhyyden vähentämiseksi. 

Suomessa lasten lukutaito on laskenut merkittävästi. Feministinen puolue esittää varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja kirjastolaitoksen resurssien lisäämistä. Tärkeää on myös turvata maahanmuuttajien lukutaitokoulutus vapaan sivistystyön rahoittamisen avulla.