Kirjoituksia

Punavihreän enemmistön heivattava kokoomus pormestarineuvotteluista

Helsingin uusi valtuusto aloittaa työnsä kesäkuussa, mutta neuvottelut luottamuspaikoista ovat jo kovassa vauhdissa. Demareilla, vihreillä ja vasemmistoliitolla on 85-paikkaisessa valtuustossa turvallinen enemmistö, 52 valtuutettua. Halutessaan ne voivat siis hallita Helsinkiä kolmestaan. 

Jokainen näistä puolueista perusti vaalikampanjansa kokoomuksen leikkauspolitiikan vastustamiseen, joten nyt niillä on aito mahdollisuus kääntää Helsingin suunta. Ne eivät tarvitse muita puolueita vaan ne pääsevät toteuttamaan kaikki vaalilupauksensa. Mahtavaa, eikö?

Vihervasemmistolta vaaditaan vain yksi päätös, jotta se pääsee tekemään unelmiensa politiikkaa: sen täytyy kieltäytyä yhteistyöstä kokoomuksen kanssa. Siis sen puolueen, jonka politiikkaa se vastustaa. Helppo homma, eikö?

Pormestarimallissa valta on Helsingissä keskitetty pormestarille ja neljälle apulaispormestarille. Näistä ylivoimaista valtaa käyttää pormestari, joka ”herrasmiessopimuksen” mukaan tulee vaaleissa eniten ääniä saaneesta puolueesta. Pormestaria ei kuitenkaan valita vaaleilla, vaan nimityksestä päättää valtuusto. Se valtuusto, jossa punavihreillä on selkeä enemmistö.

Politiikan muuttumisen varmistamiseksi kehotin äänestämään listaa, joka vastustaa pormestarimallia. Eipä paljon äänestetty, joten homma on hoidettava vaikeamman kautta. Demarien, vihreiden ja vassareiden äänestäjien täytyy nyt painostaa valtuutettujaan heivaamaan kokoomus ulos pormestarineuvotteluista. 

Erkki Tuomioja tätä jo ehdottikin. Uskaltaako joku muukin valtuutettu vastustaa kokoomusta vaalipuheiden lisäksi käytännössä? Antaako ylin valta kokoomukselle vai luodako Helsingistä punavihreä paratiisi? Siinäpä pulmaa kerrakseen. 

Vaalilupaukset jäävät tyhjiksi, jos ehdokas osallistuu pormestarimalliin

Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista lupaavat kaikki puolueet vaalien alla. Kokemuksesta tiedämme, että suurimmalla osalla niistä ei ole aikomustakaan pitää lupauksiaan. Sitten on pari puoluetta, jotka kyllä haluaisivat. Mutta pystyvätkö ne?

Pormestarimalli otettiin Helsingissä käyttöön vuonna 2017. 31 toimialaa ja 14 lautakuntaa supistettiin neljään. Kustakin osa-alueesta vastaa apulaispormestari, ja pormestari johtaa koko kaupunkia. Pormestareita ei valita vaaleilla, vaan puolueet valitsevat ne keskuudestaan. 

Tampereen yliopiston tutkijat seurasivat pormestarimallin vaikutuksia ja esittelivät tuloksensa valtuustolle vuonna 2021. Tulokset olivat selkeät: pormestarimalli kaventaa demokratiaa. Valta keskittyy pormestarille ja apulaispormestareille, vaikka lain mukaan ylin valta kuuluisi valtuustolle. Mitä teki valtuusto kuultuaan, että se oli päätöksellään vähentänyt omaa vaikutusvaltaansa ja heikentänyt demokratiaa? Ei mitään. 

Pormestaripaikkoja jaettaessa malliin osallistuvat puolueet sopivat yhteisistä pelisäännöistä. Näistä keskeisin on budjettisopu. Vaikka budjetista päättää muodollisesti valtuusto, se laaditaan suurimpien puolueiden toimesta. Valtuutettujen mahdollisuudet vaikuttaa budjettiin ovat täten hyvin rajalliset. Ilman budjettivaltaa myös muu vaikutusvalta jää vähäiseksi: budjetin puitteissa voi laatia esityksiä ja ponsia, mutta rahaa ei voi esimerkiksi siirtää toimialalta toiselle. 

Pormestarikuntaa voi verrata ministereihin ja heidän edustamiaan puolueita hallitukseen. Tässä Helsingin hallituksessa ovat viimeiset neljä vuotta istuneet kokoomus, sosialidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto. Nämä puolueet ovat yhteistyössä hallinneet Helsinkiä ja laatineet budjetin, jossa rahaa ei ole osoitettu riittävästi esimerkiksi terveyspalveluihin. 

Siksi onkin aiheellista kysyä, mikä muuttuisi jos vihreiden pari valtuustopaikkaa siirtyisi vasemmistoliitolle tai pari kokoomuksen paikkaa demareille. Käytännössä ainoa vaikutus olisi voittajapuolueiden vipuvoiman minimaalinen kasvu kabinettineuvotteluissa, sekä hieman parempi mahdollisuus vaikuttaa kaavoitukseen. 

Äänestäjän kannattaisikin tivata ehdokkailta, miten nämä aikovat käytännössä toteuttaa vaalilupauksensa. Aikovatko he todella jättäytyä pormestarimallin ja budjettisovun ulkopuolelle, vai keskittyvätkö he hiomaan budjettia yhdessä kokoomuksen kanssa? Jos perussuomalaiset nousee neljän suurimman joukkoon, kelpaako sekin yhteistyökumppaniksi?

Asukkaiden ääni -yhteislista vastustaa pormestarimallia eikä aio osallistua siihen. Me haluamme ensin palauttaa vallan valtuustolle ja sitten jakaa sitä asukkaille mm. laajentamalla osallistuvaa budjetointia ja muodostamalla alueellisia valtuustoja.