Demokratiasta.

Missä demokratia sijaitsee?

Lähidemokratian välttämättömyys ja edellytykset sekä sen toteutuminen ja edistäminen Helsingissä vapauden ihanteesta käsin tarkastellen.

Lauri Alhojärvi

Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 24.3.2014

Tiivistelmä

 

Tutkielmani käsittelee demokratialle vapauden ihanteen näkökulmasta asetettavia ehtoja. Aloitan työni käsitteiden määrittelemisellä. Vapaudella tarkoitan jokaisen maksimaalista päätäntävaltaa omaan elämäänsä, ottaen huomioon, että valta ei ole absoluuttista vaan suhde ihmisten välillä. Täten vapaus on sidoksissa vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa, sillä muillekin täytyy taata sama vapaus. Demokratiaksi nimitän vapautumisen mahdollistavaa prosessia.

Jatkan tarkastelemalla valtiota kolmesta näkökulmasta. Osa marxilaisesta teoriasta näkee valtiovallan kaappaamisen välttämättömänä. Anarkistiset teoreetikot kyseenalaistavat näkemyksen sillä perusteella, että vapauden toteutumiseksi päämääriä ei voi erottaa keinoista. Oikeutuksen jälkeen tutkin globaalin kapitalismin aiheuttamia muutoksia valtion roolissa. Argumentoin, että varsinkin immateriaalitalouden ja fiktiivisen kapitalismin nousun myötä valtion rooli kapitalistisena toimijana on heikentynyt. Kolmanneksi tutkin valtiota kuviteltuna yhteisönä. Esitän, että valtio on keinotekoinen luomus, jota ylläpidetään muun muassa symbolisen pääoman avulla. Pääoman näen marxilaisittain riiston mahdollistavana prosessina. Koska vapaus edellyttää irtautumista kaikista pääoman muodoista, vapauspohjaista demokratiaa ei voi harjoittaa kuvitellun yhteisön puitteissa. Tämän perusteella totean, että ainoastaan pienyhteisössä tapahtuva päätöksenteko voi olla demokraattista. Tätä kutsun lähidemokratiaksi.

Seuraavaksi tarkastelen demokratialle menetelmien osalta asetettavia vaatimuksia. Kritisoin edustuksellista demokratiaa siitä, että se ei siirrä edes muodollista päätäntävaltaa aristokratian ulkopuolelle. Lisäksi menetelmä johtaa nähdäkseni asiakeskeisyyden sijaan yksilökeskeisyyteen. Suora demokratia puolestaan jättää huomiotta symbolisen pääoman vaikutuksen mielipiteen muodostumisen kohdalla. Deliberatiivinen demokratia sen sijaan saattaisi mahdollistaa vapauspohjaisen demokratian harjoittamisen, mutta vain ilman edustuksellista aspektia. Tämän lisäksi menetelmään liittyy muitakin haasteita. Menetelmäosion jälkeen teoretisoin tilan ja vallan välistä suhdetta. Päädyn esittämään, että lähidemokratiaa ei tulisi ajatella alueellisesti rajaavana rakenteena. Sen sijaan lähidemokratia tarkoittaa henkilökohtaisessa kokemuspiirissä tapahtuvaa alistavien rakenteiden purkamista.

Lähidemokratialle asettamieni ehtojen määrittelyn jälkeen tutkin lähidemokratian toteutumista Helsingissä. Lopputuloksena totean, että se ei täytä edes minimivaatimusta, muodollisen päätäntävallan siirtämistä deliberaation piiriin. Koska työni nojaa materialistiseen traditioon, näen taloudellisen pääoman vallasta erkaantumisen keskeisenä vapautumisen ehtona. Ehdotan, että Helsingissä tulisi ottaa käyttöön osallistuvan budjetoinnin menetelmä. Tiedollisen ja symbolisen pääoman ikeen alta nouseminen puolestaan vaatii myös käsitteistön muokkaamista. Tästä syystä ehdotan, että edustuksellisen demokratian syventämisen sijaan tulisi puhua demokratian muuttamisesta.

Tutkielmassani pohdin myös ihanteen ja strategioiden välistä suhdetta. Vapauspohjaisen demokratian harjoittaminen muuttuu hankalaksi tai jopa mahdottomaksi siirryttäessä pienyhteisöjen ulkopuolelle. Kuitenkin valtiot ja kunnat ovat toistaiseksi olemassa, joten strategisesti saattaisi olla järkevää toimia myös niiden tasolla. Tällöin radikaalin demokratian teorioista voi olla apua käytännön toimia mietittäessä.

Aineiston osalta tutkielmani nojaa marxilaisten ja anarkististen tutkijoiden kirjoituksiin. Poikkitieteellisessä työssäni ovat tieteenaloista edustettuina kulttuurintutkimuksen lisäksi muun muassa maantiede, taloustiede ja sosiologia. Käytän aineistona myös päätösasiakirjoja ja internet-sivuja.

Mainokset
Kategoria(t): Demokratia. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s