Palautteeni OmaStadi-äänestyksestä

Vastasin juuri osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-äänestyksen palautekyselyyn. Jaan vastaukseni täälläkin.

Ensimmäinen kysymyspatteristo käsitteli äänestysaluejakoa. OmaStadissa äänestetään yhden suurpiirin ehdotuksia ja lisäksi koko kaupunkia koskevia aloitteita. Suurpiiri on kuitenkin äänestysalueena liian laaja. On selvää, että esimerkiksi 3000 asukkaan Kurkimäestä ei mene yksikään ehdotus läpi, jos ne joutuvat kilpailemaan 40 000 asukkaan Vuosaaren ehdotusten kanssa. Suurpiirijaon toinen ongelma on, että monen ihmisen elinpiiri ulottuu useamman suurpiirin alueelle. Asunto sijaitsee yhdessä suurpiirissä, opiskelu- tai työpaikka toisessa, harrastukset ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet kolmannessa. Näistä syistä olisi luontevaa, että jatkossa voisi valita äänestettäväkseen ehdotuksia vaikkapa viidestä kaupunginosasta mistä päin Helsinkiä tahansa.

Toiseksi kysyttiin ehdotusten valitsemisen toimivuudesta. Ehdotusta laadittaessa täytyy se sijoittaa johonkin kategoriaan (esim. Liikunta ja ulkoilu tai Koulutus ja kurssit) äänestämisen helpottamiseksi. En ole kuitenkaan vakuuttunut siitä, että äänestäjä etsisi vain tietyn aihepiirin ehdotuksia. Kategoriat hankaloittavat läpileikkaavien ehdotusten laatimista. Annoin palautetta myös kaupungin työntekijöiden laatimista ehdotuskuvauksista, sillä ne olivat täynnä kirjoitus- ja kielioppivirheitä.

Yhdenvertaisuuteen liittyvässä palautepatteristossa kiinnitin huomiota äänestysaktiivisuuteen eri alueiden välillä ja esitin, että idän äänestäjien aktivoimiseen panostettaisiin erityisesti. Tämän tulisi tapahtua jo ehdotusten laatimisvaiheessa jalkautumalla päiväkeskuksiin, ostareille ja erilaisten yhteisöjen pariin. Ehdotuksista tulee laatia myös selkokieliset versiot.

Lopuksi kommentoin OmaStadia laajemmin. Mielestäni kaupungin perustoiminnan piiriin kuuluvat ehdotukset (roskikset, suojeltujen rakennusten kunnostaminen, terveyspalvelut ja vastaavat) tulisi rajata äänestyksen ulkopuolelle. Jos ne ovat mukana, kaupunki ulkoistaa velvollisuutensa OmaStadi-äänestäjille. Vaihtoehtoja onkin oikeastaan kaksi: jos perustoiminnot poistetaan ehdotusten joukosta, OmaStadi paljastaa todellisen luontonsa mukavana puuhasteluna. Alueet voivat saada jotakin pientä kivaa, mutta demokratian lisäämisestä ei ole kyse. Vaihtoehtoisesti tavoitteeksi voidaan ottaa juuri kuntalaisdemokratian vahvistaminen, jolloin vaaditaan vaikuttavien rakenteiden luomista. Budjettivallan omaavat kaupunginosavaltuustot yhdistettynä deliberatiiviseen demokratiaan ja osallistuvaan budjetointiin toisivat päätäntävallan lähemmäs niitä, joille se kuuluu. Tämä on asukkaiden oma Stadi, ei pormestarin tai byrokraattien.

Lausunto puoluelain muutosesityksestä

Hallitus aikoo esittää eduskunnalle muutoksia puoluelakiin. Suurinta muutosta esitetään kannattajakorttien keräämiseen: jatkossa puolueen kannatusilmoituksen voisi täyttää myös sähköisesti. Samalla kannattajakorttien keräämisaikaa aiotaan lyhentää vuodesta kuuteen kuukauteen. Kyse on siitä, että lain mukaan rekisteröidyksi puolueeksi haluavan yhdistyksen täytyy hankkia aikeensa tueksi kannatusilmoitus 5000 henkilöltä. Jos puolue ei saa kansanedustajaa kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa, se putoaa rekisteristä ja joutuu uudestaan keräämään kannatusilmoitukset. Kannatusilmoituksen täyttäminen sähköisesti helpottaisi niin puolueiden kuin viranhaltijoidenkin työtä ja edistäisi demokratiaa. Sen sijaan keräysajan lyhentäminen puoleen vuoteen ei ole perusteltua. Oikeusministeriö pyysi myös Feministiseltä puolueelta lausuntoa muutosehdotuksesta ja minä sain tehtäväkseni laatia lausuntoluonnoksen. Tässä luonnokseni:

Feministinen puolue r.p. pitää ehdotettuja muutoksia puoluelakiin pääosin tervetulleina. Kannatusilmoitusten kerääminen sähköisesti helpottaisi sekä puolueiden, että viranomaistahojen työtä ja toimisi näin ollen demokratiaa edistävästi. Myös itse rekisteröintihakemuksen jättäminen verkkopalvelussa modernisoisi ja yksinkertaistaisi rekisteröimisprosessia. 

Feministinen puolue r.p. haluaa kuitenkin ilmaista vastalauseensa liittyen kannatusilmoitusten keräysajan lyhentämiseen vuodesta kuuteen kuukauteen. Näin merkittävä demokratian kaventaminen edellyttäisi hyvin vahvoja perusteluja. Niitä esitys ei kuitenkaan tarjoa. Keräysajan lyhentämistä perustellaan sillä, että kannatusilmoitusten sähköinen kerääminen helpottaisi niiden hankkimista. Väitteen tueksi ei kuitenkaan esitetä edes arviota sähköisten kannatusilmoitusten mahdollisesta osuudesta, puhumattakaan näin merkittävän muutoksen edellyttämästä tarkasta laskelmasta. 

Feministinen puolue r.p. kiinnittää huomiota esityksessä käytettävään termiin ”puoluekentän pirstoutuminen”. Tällä tarkoitetaan esityksessä puolueiden määrän merkittävää kasvua, mitä esityksessä pidetään selvästi ei-toivottavana. Herää pelko siitä, että kannatusilmoitusten keräysajan lyhentämisen taustalla onkin tämän kehityksen ehkäiseminen. Feministinen puolue r.p. pitää äärimmäisen vaarallisena ajatusta siitä, että vallassa olevat puolueet ryhtyisivät määrittämään jonkinlaista optimia rekisteröityjen puolueiden lukumäärälle.

Lopuksi Feministinen puolue r.p. toivoo, että puoluelain 9 §:n muuttamisen yhteydessä myös puolueiden valtionavustuksen saamisen kriteerejä tarkistettaisiin. Nykyisellään laki vahvistaa kohtuuttoman paljon eduskuntapuolueiden asemaa eduskunnan ulkopuolisiin puolueisiin nähden estäen varsin tehokkaasti muutokset eduskuntapuolueiden kokoonpanossa.