Palautteeni OmaStadi-äänestyksestä

Vastasin juuri osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-äänestyksen palautekyselyyn. Jaan vastaukseni täälläkin.

Ensimmäinen kysymyspatteristo käsitteli äänestysaluejakoa. OmaStadissa äänestetään yhden suurpiirin ehdotuksia ja lisäksi koko kaupunkia koskevia aloitteita. Suurpiiri on kuitenkin äänestysalueena liian laaja. On selvää, että esimerkiksi 3000 asukkaan Kurkimäestä ei mene yksikään ehdotus läpi, jos ne joutuvat kilpailemaan 40 000 asukkaan Vuosaaren ehdotusten kanssa. Suurpiirijaon toinen ongelma on, että monen ihmisen elinpiiri ulottuu useamman suurpiirin alueelle. Asunto sijaitsee yhdessä suurpiirissä, opiskelu- tai työpaikka toisessa, harrastukset ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet kolmannessa. Näistä syistä olisi luontevaa, että jatkossa voisi valita äänestettäväkseen ehdotuksia vaikkapa viidestä kaupunginosasta mistä päin Helsinkiä tahansa.

Toiseksi kysyttiin ehdotusten valitsemisen toimivuudesta. Ehdotusta laadittaessa täytyy se sijoittaa johonkin kategoriaan (esim. Liikunta ja ulkoilu tai Koulutus ja kurssit) äänestämisen helpottamiseksi. En ole kuitenkaan vakuuttunut siitä, että äänestäjä etsisi vain tietyn aihepiirin ehdotuksia. Kategoriat hankaloittavat läpileikkaavien ehdotusten laatimista. Annoin palautetta myös kaupungin työntekijöiden laatimista ehdotuskuvauksista, sillä ne olivat täynnä kirjoitus- ja kielioppivirheitä.

Yhdenvertaisuuteen liittyvässä palautepatteristossa kiinnitin huomiota äänestysaktiivisuuteen eri alueiden välillä ja esitin, että idän äänestäjien aktivoimiseen panostettaisiin erityisesti. Tämän tulisi tapahtua jo ehdotusten laatimisvaiheessa jalkautumalla päiväkeskuksiin, ostareille ja erilaisten yhteisöjen pariin. Ehdotuksista tulee laatia myös selkokieliset versiot.

Lopuksi kommentoin OmaStadia laajemmin. Mielestäni kaupungin perustoiminnan piiriin kuuluvat ehdotukset (roskikset, suojeltujen rakennusten kunnostaminen, terveyspalvelut ja vastaavat) tulisi rajata äänestyksen ulkopuolelle. Jos ne ovat mukana, kaupunki ulkoistaa velvollisuutensa OmaStadi-äänestäjille. Vaihtoehtoja onkin oikeastaan kaksi: jos perustoiminnot poistetaan ehdotusten joukosta, OmaStadi paljastaa todellisen luontonsa mukavana puuhasteluna. Alueet voivat saada jotakin pientä kivaa, mutta demokratian lisäämisestä ei ole kyse. Vaihtoehtoisesti tavoitteeksi voidaan ottaa juuri kuntalaisdemokratian vahvistaminen, jolloin vaaditaan vaikuttavien rakenteiden luomista. Budjettivallan omaavat kaupunginosavaltuustot yhdistettynä deliberatiiviseen demokratiaan ja osallistuvaan budjetointiin toisivat päätäntävallan lähemmäs niitä, joille se kuuluu. Tämä on asukkaiden oma Stadi, ei pormestarin tai byrokraattien.

Kaupungilta vaaditaan konkretiaa lähidemokratiahankkeiden onnistumiseksi

Tällaisen esittelypuheen pidin 14.3. Helsingin lähidemokratian pilottihankkeiden yhteisessä tiedotustilaisuudessa.

Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin kulttuuri- ja kaupunginosayhdistys Artovan lähidemokratian pilottihanke on jaettu kahteen osa-alueeseen. Näistä käytännönläheisemmässä suunnitellaan alueemme rantapuiston kehittämistä toisen liittyessä asukastaloihin ja -tiloihin.

Rantapuiston kohdalla pilottihanke on edennyt jo varsin pitkälle. Kahden session eli fasilitoidun työpajan avulla olemme osallistujien mielenkiinnon kohteiden mukaisesti koonneet neljä itseohjautuvaa toimintaryhmää. Näistä ensimmäinen pohtii liikuntapaikkojen kehittämistä, toinen kahvilatoiminnan mahdollistamista, kolmas vesialueiden käyttöä ja neljäs ympäristötaideteoksen hankkimista. Seurantaryhmän tehtävänä on tässä vaiheessa huolehtia siitä, että hiljaisten äänet pääsevät kuuluviin. Käynnistämme yhteistyön alueen päiväkotien, peruskoulun, nuorisotalon ja kehitysvammaisten palvelutalon kanssa ideoiden kartoittamiseksi.

Seurantaryhmä toimii myös yhteistyössä kaupungin tietokeskuksen kanssa sosiodemografisesti edustavan kansalaisraadin kokoamiseksi. Kansalaisraati kokoontunee kolme kertaa. Se keskustelee ja päättää toimintaryhmien ja hiljaisten kehittämisehdotuksista. Asiantuntijoina toimivat kaupungin virkamiesten lisäksi toimintaryhmien edustajat. Näin saamme vahvistettua alueellista osaamista. Joissain kohdin on mahdollista hyödyntää myös suoraa demokratiaa, alueellista kansanäänestystä. Tavoitteena on, että pilottihankkeen myötä alueellemme luodaan osallistavan toimintakulttuurin lisäksi rakenteet, jotka mahdollistavat esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin.

Asukastalojen ja -tilojen osalta hankkeemme on vasta käynnistymässä. Tarkoituksena on keskittyä tilojen hallinnoinnin ja toiminnan suunnittelun kehittämiseen. Tässä yhteydessä voimme käyttää nettipohjaisia työkaluja osallistuvan suunnittelun mahdollistajina. Asukastiloihin liittyy käytännön lisäksi myös teoreettinen ulottuvuus. Yhteisissä tiloissa ihmiset kohtaavat: syntyy keskustelua, kanssakäymistä, uusia ideoita, ystävyyssuhteita, yhteisöllisyyttä. Suomen pitkän talven vuoksi asukastalot ja -tilat ovat avainasemassa ihmisten kohtaamisen mahdollistamisessa.

Lopuksi lausun vielä muutaman sanan Artovasta. Artovaa on jo muutaman vuoden ajan pidetty kaupunginosatoiminnan edelläkävijänä, jonka menetelmiin tullaan tutustumaan ulkomailta asti. Toimintamallimme ytimessä on itseohjautuvuus. Olemme saaneet utopistisiltakin tuntuneet ideat toteutumaan, koska hankkeiden onnistuminen riippuu ainoastaan tekijöistä. Toimintamallimme onnistumisen edellytys ja tae on siis vaikuttavuus.

Nyt olemme uudessa tilanteessa. Osallistamme ihmisiä ennennäkemättömässä mittakaavassa. Houkuttelemme uusia henkilöitä vaikuttamaan ympristönsä kehittämiseen. Vaikuttavuus ei tällä kertaa kuitenkaan ole toimijoiden käsissä, vaan kaupungin. Tähän asti kaupunki ei ole kyennyt antamaan minkäänlaisia takeita alueellisten päätösten totettamismahdollisuuksista.

Ymmärrän kyllä, että kaupungin näkökulmasta pilottihankkeen painopiste on tutkimuksessa. Ihmiset eivät kuitenkaan ole koe-eläimiä. Jos kaupunki ei pysty takaamaan hankkeen vaikuttavuutta, pelkään pilotin kääntyvän itseään vastaan heikentäen ihmisten luottamusta sekä kaupunginosayhdistystä, että kaupunkia kohtaan. Ennen kaikkea se kuitenkin heikentää ihmisten luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää, että kaupunki tarjoaa pilottihankkeille onnistumisen edellytykset konkretian avulla.