Avainsana: asuminen

3D-tulostuksella asuntojen hinta alas

Kirjoitettu by Lauri Alhojärvi in asuminen

Voiko taloja tulostaa? Kyllä vain. Kiinassa tulostetaan taloja, jotka kestävät jopa yhdeksän yksikön suuruisen maanjäristyksen Richterin asteikolla mitattuna. Ensimmäinen tulostettu toimistotalo valmistui Kiinaan jo vuonna 2014. Hollannissa tulostettiin kahdeksan neliömetrin mikroasunto. Siellä on käynnissä myös suurempia projekteja. Ruotsi on käynnistänyt tutkimusprojektin talojen tulostamiseksi selluloosasta. Venäjällä valmistui 38 neliömetrin talo vuorokaudessa. Hintaa rakennukselle tuli 10 000 dollaria. Valmiita rakennuksia on myös esimerkiksi Yhdysvalloissa, Italiassa ja Arabiemiraateissa. Rakennusten 3D-tulostuksen kehitys on ollut huimaa. Erään asiantuntija-arvion mukaan teknologian käyttö yleistyy huomattavasti vuoteen 2020 mennessä ja muuttuu merkittäväksi tekijäksi rakentamisen saralla kymmenen vuoden sisällä.

3D-tulostuksessa on monta etua perinteiseen rakentamiseen verrattuna. Lyhyen rakentamisajan ja alhaisten kustannusten lisäksi tulostaminen mahdollistaa ympäristöystävällisten materiaalien käyttämisen. Betonin sijaan rakentamiseen voidaan käyttää vaikkapa merestä kerättyä muovia, selluloosaa tai, kuten tämä yhtiö suunnittelee, siemenistä ja savesta tehtyä sekoitusta, joka vahvistaa rakennuksen perustaa orgaanisesti. Lisäksi tulostaminen mahdollistaa muutoin liian hankalien tai kalliiden muotojen rakentamisen. NASA on tekniikasta niin vaikuttunut, että se aikoo käyttää 3D-tulostamista Mars-kolonisaatiossaan.

Ehdotukseni on seuraava:

Ensinnäkin Helsingin kaupungille tulee perustaa oma rakentamisen liikelaitos. Tällöin perinteisenkin rakentamisen puolella voidaan taata asianmukaiset työehtosopimukset ja verotuotot sekä laskea rakentamisen kustannuksia. Uudisrakentamisen suhteen ei tarvitse enää odotella rakennusyhtiöiden kiinnostusta ”tuottamattomien” asuntojen rakentamiseen. Vaikka viime vuonna kaupunki pääsi tavoitteeseensa 1500 aloitetun asunnon rakennustavoitteen suhteen, rakentaminen on pitkään jäänyt tavoitteista. Esimerkiksi vuonna 2014 Ara-asuntoja alettiin rakentaa kymmenesosan verran tavoitellusta, erityisryhmien asuntoja 250 sijasta 14, opiskelija- ja nuorisoasuntoja 300 sijaan 52 ja kaupungin omia asuntoja puolet tavoitellusta määrästä.

Toiseksi Helsingin kaupungin täytyy heti alkavan valtuustokauden alussa ryhtyä esiselvityksiin asuinrakentamiseen soveltuvan 3D-tulostimen hankkimiseksi, tavoitteenaan tulostimen käyttöönotto valtuustokauden loppuun mennessä.

Kolmanneksi kaupungin henkilökuntaa täytyy ruveta kouluttamaan 3D-tulostuksen suhteen. Tässä kannattaa tehdä yhteistyötä erinäisten oppilaitosten kanssa, joita myöskin tulisi kannustaa lisäämään 3D-tulostamista opetustarjontaansa.

Neljänneksi Helsingin tulee yhdessä valtion ja muiden tahojen kanssa aloittaa tutkimusprojekti puumateriaalin käyttämisestä rakennusten tulostusmateriaalina.

Tässä vielä erään sivuston lista 30 hienoimmasta tulosterakennuksesta valokuvineen.

Advertisement

Se vähiten tunnettu ympäristöhaitta

Kirjoitettu by Lauri Alhojärvi in Ympäristölautakunta

Eikö olisikin ikävää, jos jokin ympäristöhaitta aiheuttaisi unihäiriöitä, stressiä, verenpaineen nousua, henkistä kuormittumista, suorituskyvyn heikkenemistä ja sydäninfarkteja? Ja eikö olisi vielä ikävämpää, jos Helsinki haittavaikutuksista huolimatta kaavoittaisi jatkuvasti uusia asuntoja tällaisen ympäristöhaitan alueelle?

Valtioneuvosto on määritellyt melutason ohjearvot. Niiden mukaan melu ei saisi asumiseen käytettävillä alueilla ylittää 55 desibelin keskiarvotasoa. Asuinrakennuksen sisällä raja on 35 dB. Lainsäädännössä melu määritellään ääneksi, joka on terveydelle haitallista tai joka merkityksellisesti vähentää ympäristön viihtyisyyttä taikka merkityksellisesti haittaa työntekoa. Melun ensisijainen lähde Helsingissä on liikenne.

Ympäristöministeriö ohjeistaa nettisivuillaan huomioimaan melun alueiden kaavoitusvaiheessa: ”Mitä paremmin melu otetaan huomioon jo suunnittelun alkuvaiheessa, sitä todennäköisemmin vältetään ongelmia myöhemmin. Meluntorjunnassa tarvitaan monitahoista yhteistyötä, jossa sekä viranomaiset että asukkaat ovat mukana. Yksittäiset kaavoitushankkeet edellyttävät aina perusteellista tapauskohtaista tarkastelua.”

Ympäristölautakunnan kokouksessa 31.1. annoimme lausunnot viidestä asemakaavan muutosehdotuksesta. Kolmessa tapauksessa asuntoja aiottiin rakentaa alueelle, jolla melutason ohjearvot ylittyivät jopa kymmenellä desibelillä. Desibeliasteikko on logaritminen, joten kymmenen desibelin nousu tarkoittaa melun kymmenkertaistumista. 65 desibelin melu vastaa kutakuinkin normaalin puheen voimakkuutta. Eihän se pahalta kuulosta, kunnes kuvittelee itsensä rentoutumassa työpäivän jälkeen pihalla tai parvekkeella. Ihana rauha! Vaan sitten viereen ilmestyy joku puhumaan kännykkäänsä. Eikä lähde pois, koska parveke on tietoisesti rakennettu kännykkäänpuhujan viereen. Yöksi puhe hiljenee hieman, mutta kuuluu edelleen. Samaa jatkuu päivästä toiseen, vuodesta toiseen. Vaikka meluun näennäisesti tottuisikin, elimistö ei totu. Se ei pääse lepäämään koskaan, vaan pysyy alituisessa jännityksessä.

Mitä asialle voi tehdä? Tehokkain keino on vaikuttaa suoraan ympäristöhaitan lähteeseen, eli liikenteeseen. Ns. hiljainen asfaltti voi vähentää melua noin kolmen desibelin verran. Meluaidan avulla äänentasoa saadaan helposti laskettua viidellä desibelillä. Aitojen rakentaminen ei tosin ole helppoa. Moottoriteiden ylläpito kuuluu valtiolle. Helsinki katsoo, että myös meluesteiden rakentaminen moottoriteiden varsille on valtion tehtävä. Valtiolla ei ole tähän intressejä, eikä Helsinki puolestaan suostu rakentamaan aitoja itse.

Melu ei kuitenkaan ole vain moottoriteiden varsien ongelma. Helsinki näyttäisi hyvin erilaiselta, jos aitaisimme jokaisen kadun, jonka varrella melutason ohjearvot ylittyvät. Tämä aiheuttaisi esteettistä, taloudellista ja sosiaalista haittaa eikä edes poistaisi itse ongelmaa. Olemassaolevilla asuinalueilla paras tapa vähentää melua on vähentää liikennettä ja muuttaa sen rakennetta. Tarvitaan siis pyöräilyn tukemista, yksityisautoilun rajoittamista ja raskaan liikenteen ohjaamista. Varsinaisten liikennepoliittisten keinojen lisäksi merkittävässä asemassa ovat lähipalvelut. Jos ruokakauppa on vieressä, ei tarvitse lähteä autolla hypermarkettiin.

Uudisrakentamista ohjataan kaavoituksella. Ympäristövaikutuksia arvioidaan kaavaa laadittaessa usein ja ammattimaisesti. Ongelma on siinä, että kaupunkisuunnittelulautakunta, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto eivät ota meluhaittaa vakavasti. Ajattelin, että muistuttaminen olisi paikallaan. Esitin kokouksessamme jokaisen melukaavan kohdalla lisäystä, jonka mukaan melualueelle ei ympäristölautakunnan mielestä pitäisi sijoittaa asuinrakennuksia. Sain tukea jälleen keskustalta ja vihreiltä, mutta tuttuun tapaan esitykseni kaatui kokoomuksen ja SDP:n vastustukseen. Ikävää.